maanantai 19. syyskuuta 2016

Vauhtia riittää ja huomenna jatkuu

Hellurei ja hellät tunteet!

Ja minullahan niitä helliä tunteita tällä hetkellä on - olen nimittäin jatkuvasti isosiskon selässä. Onko se tämä ikä, hormonit vai mikä? Nyt on nimittäin roolit kääntyneet päälaelleen:)

Olen muutenkin aika vauhdikkaalla päällä ollut koko viikon ja varsinkin tänään. Mutta niin ovat olleet sisarhuntterotkin - meillä on tänään ollut sellainen päivä, että oksat pois. Taitaa loma aiheuttaa myös meissä huntteroissa positiivista väreilyä:)

Päivä oli kaikenpuolin aivan ihana - aamulla starttasimme jo aikaisin mökille pihahommiin. Isäntäväen touhutessa omiaan, me kolme saimme juosta minkä tassuistamme pääsimme, ja mehän tytöt juoksimme. Vetelimme sellaisia juoksukaaria pihalla, että siinä olisi jääneet monet metsänelukat meille kakkoseksi, sellainen vauhti nimittäin meillä oli. 

Isosisko sai varsinaisen sätkyn, kun uskaltautui vahingossa vielä uimaan. Vesi oli jo aika kylmää -  olisittepa nähneet sen vauhdin, jolla isosisko ponkaisi lammesta ylös. Emännän mielestä se oli aika hupaisaa, mutta ymmärtäähän sen, kun isosiskon piti saada itsensä lämpimäksi mahdollisimman pikaisesti.

Pikkuepelikin on kasvanut sen verran, etten meinannut enää karkuun päästä. Aika nopeasti ollaan samalla viivalla, mutta sehän on vaan hyvä juttu. Välillä meikäläistä ihan jännitti, kun en millään saanut karistettua pikkuepeliä pois perästä. Silloin meikäläinen teki aika upeita ja vauhdikkaita yllätyskierroksia piharakennusten ympäri - ne yllätti pikkuepelin, sillä epeli meni ihan solmuun. Taisin juoksuttaa pikkuepeliä niin paljon, että se kostautui illalla. Pikkuepelin jalat on ihan piipussa, ylösnousu näyttää aika vaivalloiselta ja näyttää nukuttavankin pikkuista aikalailla. No, keräilköön voimia huomiseen - huomenna hommat jatkuu:)




































































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti