Kyllä vaan, näin on, nimittäin huntterokoulu jatkui vihdoin muutaman kuukauden loman jälkeen.
Pikkuepeli siirtyi 2. luokalle ja me isommat huntterot siinä sivussa. Ja mikäs siinä, meikäläinen on varsinainen mallioppilas ja tosi innokas sellainen. Pelkästään maahanmeno menee meikäläiseltä jo suoraan kuin lentäen:) Ihan siis kirjaimellisesti.
Pikkuepeli lähti kouluun samalla pentumaisella innolla kuin viimeeksi. Emäntä epäili, ettei opiskelusta tule mitään. Pikkuisella on nimittäin aivan järkyttävä murrosikä tällä hetkellä päällä. Mutta pikkuepeli pääsi yllättämään iloisesti. Vaikka kaikki koulukaverit olivat vaihtuneet, eikä yhtään saman rodun edustajaa ollut nytkään mukana, ensimmäinen oppitunti meni mainiosti. Pikkuepeli oli täysillä mukana koko ajan ja oppi nopeasti uusia juttuja. Kokemuksesta kuitenkin luulen, että syy oli kokonaan jossain muualla kuin itse oppimisen riemussa, nimittäin palkkioissa. Pikkuinen lähti kouluun nimittäin puolikkaalla iltaruoalla ja aivan varmasti oli edelleen nälkäinen, onhan ruoka meille labbiksille kaiken a ja o. Ja koska kouluevääksi oli pakattu herkullisia nakkipaloja ja muita pikkuherkkuja, teki hän kaikkensa, että sai masun täyteen. Täysin ymmärrettävää, eikö vain? Olisihan meikäläinenkin noilla herkuilla tehnyt vaikka mitä temppuja:)
Ja niinhän minä teinkin. Illalla koulun jälkeen me isommat huntterot saimme nimittäin samat päivän opit. Ja kyllähän mekin uutta opimme ja täytyy myöntää,, että hyvältä ne nakit aina maistuu .... siis lisää koulupäiviä ja pikaisesti:)
www.blogit.fi
