Viikko koulutusta takana ja olemme edenneet oikeaan suuntaan:)
Tällä viikolla olemme opiskelleet hihnakäyttäytymistä. Meikäläiselle hihnakäyttäytyminen on ollut viimeiset kuukaudet aika haasteellista. Emäntä ei oikein ymmärrä mistä se johtuu, koska olin jo täysin oppinut hihnakävelijä ennen kuin pikkuepeli tuli taloon. No, peliä ei ole toki vielä menetetty sillä tätä opiskellaan lenkillä joka päivä. Ja minähän suorastaan pidän opiskelusta.
Ja voi että, miten hienosti eilinen lenkki meillä meni - yhtä koirakohtaamista lukuunottamatta. Meikäläinen haukkui kuin vimmattu ja yritti saada pikkuepeliä mukaan touhuun. Mutta yllätys yllätys, emännän palkkiot muistuivat pikkuepelin mieleen ja epelin suunta muuttui. Kyllä meikäläistä harmitti, kun pikkuepeli sai palkkiot. Meikäläiselle ei siitä kohtaamisesta nimittäin palkkioita herunut, mutta kohta meikäläinenkin oli jälleen takaisin kartalla ja palkkiokertymä oli taas sen mukainen:)
Tänään on ollut taas varsinainen juoksupäivä - olemme mökillä juosseet itsemme rättiväsyneiksi.
Pikkuepeli nukkuu reporankana lattialla ja isosisko sohvalla omalla paikallaan. Näyttää siltä, etteivät ne näe, eivätkä kuule tällä hetkellä mitään. Sehän on vain silmänlumetta, tarvitaan vain jääkaapin tai ulko-oven avaus ja taas kaikki ovat täysillä toiminnassa. Muut siis nukkuu, meikäläisellä olisi vähän virtaa vielä jäljellä vaikka mihin. Luulen kuitenkin, että rupean minäkin latailemaan akkujani ensi viikkoon.
 |
| Meikäläinen keskellä, pikkuepeli vasemmalla ja isosisko oikealla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti